Jarrut

Jarrujen tehtävänä on saada ajoneuvo hidastumaan hallitusti. Jarrut hidastavat autoa muuttamalla sen liike-energian lämpöenergiaksi kitkan avulla. Jarruista on olemassa kaksi yleistä tyyppiä: Tavallinen jarrujärjestelmä ja säätyvä jarrujäjestelmä (lukkiutumaton jarrujärjestelmä). Autoissa on myös mekaaninen seisontajarru, jota käytetään erillään normaalista jarrujärjestelmästä.

Levyjarrut: Levyjarruja käytetään yleensä autojen etuakselilla niiden rumpujarruja suuremman jarrutustehon takia, mutta useassa nykyautossa on myös takana levyjarrut.  Kun auton kuljettaja painaa jarrupoljinta, jalkavoima siirtyy vipuvälitteisesti jarrupääsylinterin mäntään. Männän liike saa jarruputkistossa olevaan nesteeseen paineen, joka taas liikuttaa jarrusatulassa olevia mäntiä. Kun jarrusatulan männät liikkuvat eteenpäin, ne työntävät jarrupaloja pyörän mukana pyörivää jarrulevyä vasten aiheuttaen kitkaa.

Kuvassa jarrulevy ja jarrusatula

Rumpujarrut: Rumpujarruja käytetään yleensä auton taka-akselilla, koska niiden jarrutusteho on levyjarruja heikompi. Rumpujarrut toimivat levyjarrujen tapaan hydraulisesti eli nestepaineen avulla. Rumpujarruissa jarruputkistossa oleva nestepaine liikuttaa työsylinterin mäntiä, jotka painavat jarrukengät jarrurumpua vasten.

Kuvassa jarrukengät ja pyöräsylinteri

(Kuva: Chevrolet huoltokäsikirja 1937-1948)

Harjoitusmoottori ja nelitahtimoottorin toiminta

Nelitahtimoottorissa on nimensä mukaisesti neljä eri tahtia työkierron aikana. Nämä ovat nimeltään imutahti, puristustahti, työtahti ja poistotahti. Imutahdin aikana imuventtiili on auki ja kampiakseli vetää männän alas sylinterissä jolloin polttonesteen ja ilman seos virtaa sylinteriin. Puristustahdissa molemmat venttiilit ovat kiinni ja mäntä liikkuu ylöspäin puristaen seosta kokoon. Työtahdissa sytytystulppa sytyttää kokoon puristetun polttoaineen ja ilman seoksen jolloin palavat kaasut laajenevat nopeasti ja pakottavat männän liikkumaan alas sylinterissä. Poistotahdissa pakoventtiili on auki ja mäntä liikkuu ylöspäin työntäen pakokaasut ulos sylinteristä. Kun mäntä saapuu yläkuolokohtaansa pakoventtiili sulkeutuu, imuventtiili aukeaa ja toinen työkierto alkaa.

Tässä kuvia harjoitusmoottorista, jonka purimme ja kasasimme.

Moottorin tunnistetiedot lohkossa 

Jakopäänhihna, joka pyörittää nokka-akselia ja vesipumppua

Jakopäänhihnan kiristin ja vesipumpun ratas

Sylinterinkannen venttiilikoneisto

Keinuvivut ja nokka-akseli

Sylinterinkansi

Sylinteriryhmä ja männät

Öljypohja

Kampiakselin laakeripukki

Kampiakseli 

Männät ja kiertokanget

Männäntappi ja männänrenkaat

Kiertokangen laakeriliuska

Sylinterinkansi laitteessa, jolla puristetaan venttiilinjousta kasaan niin että venttiilin saa irroitettua.

Vas. Jousilautanen, venttiilinjousi, venttiili ja alla venttiilin lukkokiilat.

Venttiilinvarren ohjurikumi

Venttiilinjousi puristettuna kasaan ja lukkokiilat paikoillaan

Vesipumppu